Edellä esitetty käsitys metafysiikasta poikkeaa paljolti tavanomaisesta. Mitä olisi sen pohjalta ajateltava filosofian klassisista ongelmista? Edellä se on jo implisiittisesti sanottu, mutta sanotaan se vielä eksplisiittisesti.
Nämä ongelmathan ovat suurin piirtein seuraavat:
Nämä kysymykset kyllä kietoutuvat toisiinsa niinkuin koko filosofiakin ja siinä mielessä niitä pitäisi myös käsitellä kokonaisuutena:
5. Metafysiikan kokonaisuus ja yhteys koko filosofian kokonaisuuteen
1. Ontologia
Onko olemassa aisteista riippumaton todellisuus (tietoteoreettinen realismi) vai onko olemassa vain havaintomme siitä (tietoteoreettinen idealismi)? Tämä kysymys menee myös tietoteorian puolelle, samoin kuin kysymys siitä mikä tässä on varmaa, mikä todennäköistä ja mikä uskonvaraista.
Kuten luvussa 5.4.1. perusteltiin, nyt esitetty filosofia johtaa realismiin. On selvää, että meillä loogisista syistä on vain aistimuksemme, havaintomme, ajattelumme, havaintokategoriamme ja tieteemme, ja niiden kautta yhteys todellisuuteen, niin että sofisti voi väittää, ettei itse sitä todellisuutta sitten olekaan välttämättä olemassa. Mutta onhan meillä järki päässä ja kyky päättelyihin. Päättelyjen väistämätön lopputulos on, että todellisuus on olemassa aivan siitä riippumatta onko sitä kukaan havaitsemassa, sillä koska idealismin kärsimän solipsismiongelman lisäksi nämä kaksi tosiasiaa (ajattelevan minän olemassaolo ja kaikkeuden olemassaolo) ovat varmoja, seuraa siitä (tätä seuraamisen logiikkaa ei edellä ole tarkemmin analysoitu, koska se menee enemmänkin tietoteorian puolelle) että todellisuuskin on olemassa aisteista riippumatta. Se voi olla erilainen kuin luulemme, mutta sen olemassaoloa on turha kieltää.
Kun nyt on perusteltua väittää, että todellisuus on olemassa, niin sitten voidaan miettiä, mitä kaikkea siihen kuuluu. Tämäkin on ontologian kysymys ja se käsitellään kohdassa 3.
Onko sitten olemassa yleiskäsitteitä vai vaan yksityisiä olioita? Onko siis hevosen käsite olemassa vai vaan yksityisiä hevosia? Tässä kysymyksessä tullaan olemassaolo- käsitteen merkitykseen. Varmaankin yleiskäsitteet, tavoitteet, suunnitelmat, ideat, valheet, virtuaalitodellisuudet, harhat jne ovat olemassa eri tavalla kuin varsinainen todellisuus. Yleiskäsitteet ovat olemassa yleiskäsitteinä, suunnitelmat suunnitelmina jne, eivät varsinaisen todellisuuden osina. Todellisuus on jotakin mikä on olemassa ja totta, todellisuus ja totuus ovat jossakin mielessä sama asia.
2. Materialismi vai idealismi
Edellä esitetty filosofia on syvästi materialistinen tai sitten materialismin ja idealismin yhdistävä. Koko kaikkeuteen pätee materialismi, se on aina ollut ja tulee aina olemaan, sen peruspiirteet ovat aina samat ja sen elementit ovat ikuisia, avaruuden tasapainotilojen vuorottelu on ikuinen: kaasusumuvaihe välillä, galaksivaihe välillä (silti Jumala on ikuinen, ehkä myös ihmisen henki on ikuinen, olisiko silloin Jumala yksi peruselementeistä ja ihmisen henki yksi peruselementeistä?), mutta Jumala on silti luonut kaiken ihmisten maailmassa, maapallon nykyisen järjestyksen, idealismi pätee kaikkeen ihmisten maailmassa.
Kuitenkaan ei voida sanoa, että kaikki olisi ainetta. Ainetta ja henkeä on aina yhtä aikaa, ei ole ainetta ilman henkeä eikä henkeä ilman ainetta. Jopa aineellisista aineellisimmankin aineen kohdalla on aine ja henki yhtä aikaa, materia ja energia. Ajatellaanpa vaikka rautakimpaletta. Ajattelemme, että se on kappale, ainetta, ja niin se onkin keskimaailman kannalta. Kuitenkin sillä on vetovoima muihin kappaleisiin nähden ja sen sisällä vaikuttaa monenlaisia voimia, jotka eivät ole kappaleita, ainetta tai materiaa. Ja kaikki sen atomit voidaan muuttaa energiaksi, sen aine sisältää valtavan määrän energiaa. Energia voidaan muuttaa aineeksi ja aine energiaksi, ne ovat myös jollakin tavoin samaa elementtiä.
Koska aine tai energia ei näinollen ole peruselementti, vaikka ne ovat materian perustiloja, varsinaiset perimmäiset peruselementit ovat ihmiselle, ihmisen tieteelle vielä paljolti tuntemattomia. Materialismi tai idealismi eivät kumpikaan tässä asiassa saavuta totuutta, eikä mikään muukaan tunnettu oppi, vaan olevaisen luonne jää edelleen arvoitukseksi.
3. Mistä kaikesta todellisuus muodostuu
Edellä on analysoitu todellisuus neljään tasoon ja viiteen aspektiin, luku 2.1. Voitaisiin myös lyhyesti sanoa, että on olemassa maapallo, kuut, planeetat, tähdet ja avaruus ja kaikki mitä niihin sisältyy.
Näihin sisältyy myös henkimaailma, henget, enkelit ja Jumala.
Näin tietysti on, kysymys lähinnä on siitä, miten nämä asiat luokitellaan, laitetaan käsitteiksi, systeemiksi ja teoriaksi. Tässä on yksi yritys tai enemmänkin vasta suunnitelma sellaiseen (Kohta 5.).
4. Kosmologia
Kosmologiaan tässä esitetään se ratkaisu, että mietitään maailman alkua, tilaa ja loppua erikseen seitsemällä eri tasolla: maapallon nykyisen järjestyksen, maapallon, aurinkokunnan, linnunradan, näkyvän universumin, galaksiavaruuden ja kaikkeuden tasolla. Luvut 4. ja 5.
5. Kokonaisuus
Totuuden suhteen tämä filosofia johtaa korrespondenssiteoriaan, siihen, että tieto on totta jos se vastaa todellisuutta. Muita totuusteorioita tarvitaan käytännön tieteen tekemisessä, totuuden etsimisessä, koska tietoa ja todellisuutta ei koskaan voida suoraan verrata toisiinsa, mutta korrespondenssiteoria on silti periaatteessa tosi. Tietoteoriassa tullaan realismiin, jota on jo käsitelty. Nämä ovat kuitenkin tietoteorian ongelmia eivätkä metafysiikan, siksi niitä ei tässä käsitellä enempää, vaikka kaikki asiat tietysti jollakin tavoin liittyvät toisiinsa. Millaista etiikkaa, politiikkaa ja estetiikkaa tällainen metafysiikka implikoi tai mihin se johtaa, sitä ei tässä myöskään käsitellä. Kaikkeuden suhteen tässä ollaan materialisteja, ja ihmisten maailman suhteen idealisteja.
Tässä on näin ollen yksi kaiken teorian suunnitelma:
Meillä on:
kolme ulottuvuutta (teoria keskimaailmasta)
aika (teoria ajasta, jokaiselle taivaankappaleelle erikseen ja niitä vertaillen)
aineen ja energian peruselementit (teoria mikromaailmasta)
olevaisen perustilat, perusrakenteet ja peruskategoriat (teoria näistä)
kasvikunta, eläinkunta, ihmiskunta, muiden taivaankappaleiden elämä, henget, enkelit, jumal’olennot ja Jumala (teoria elollisista olennoista)
galaksiavaruus eli kaikkeus (teoria makromaailmasta eli teoria äärettömästä tilasta ja ikuisesta ajasta ja todellisuuden kokonaisuudesta)
henkimaailma ja näkymätön maailma (teoria niistä)
ja nämä käsitteet ja tällaiset teoriat, sitten kun ne on kehitetty, pystyvät kuvaamaan kaiken.